Aho, Elisabet: Helmi, salaperäinen tyttö (2020)

Ekaluokkalaisten Vapun ja Annikan lähellä on hylätty vanha päiväkoti, joka on molemmille tytöille tuttu niin päiväkotina kuin eskarinakin. Nyt talo on autio, ja päiväkodin lapset ovat muuttaneet uuteen päiväkotiin parin korttelin päähän. Sokkeloinen iso päiväkoti ja sen piha houkuttelee tyttöjä seikkailemaan iltapäivisin. Syyslomalla mummi tulee hoitamaan Helmiä ja isoveli Eetua, ja Helmi huomaa, että mummikin on käynyt lapsena samaa päiväkotia kuin hän ja Annika.

Eräänä päivänä tytöt löytävät pihan perältä, kasvillisuuden peitosta vanhan leikkimökin, jossa on astioita, pieni sohva ja peitto sekä omenoita.

"Tytöt astuivat varovasti keskemmälle mökkiä. Annika kurkisti astiakkaappiin. Kaapissa oli syvä lautanen, lusikka ja muki. Kaapin alla oli kolhiintunut pesuvati. -Kuule, täällä leikkimökissä oli ennen nuken astiat. Mutta tuo on ihan tavallinen lautanen, Vappu osoitti sinikuvioista lautasta astiakaapissa. -Nuken astiat on viety uuteen päiväkotiin, Annika mietti. Vappu tutki vielä kaappia. -Hei, täällä on kaurahiutaleita. Ja jokin purkki, avaanko? -Avaa vaan. Vappu kiersi purkin auki ja kurkisti sisälle. -Pähkinöitä ja rusinoita! Katso, hyllyllä on omenoita. ne on poimittu tuolta maasta. -Joku on ollut täällä retkellä! Annika huudahti. "

Asuuko leikkimökissä joku?

Vappu ja Annika pääsevät kellarin kautta sisälle päiväkotiin ja kohtaavat siellä salaperäisen Helmin. Tytön hiukset ovat takkuiset ja kapeissa kasvoissa risteilee likajuovia. Mustan hupparin hihansuut roikkuvat rispaantuneina. Helmi onkin tytöille pienoinen arvoitus, miksi hän piileskelee päiväkodissa?

Päiväkodissa tuntuu tapahtuvan autiotaloksi omituisen paljon asioita: siellä kuuluu pianonsoittoa, laulua ja astioiden kilinää. Helmi näyttää tytöille eräänä päivänä salin ovella jotain jännittävää: salissa näyttää istuvan valtavan paljon lapsia laulamassa opettajan säestyksellä, mutta he eivät näytä näkevän tyttöjä.

Mistä oikein on kysymys?

Yhtäkkiä Helmi joutuu päiväkodissa ollessaan todelliseen vaaraan, mutta pahaksi onneksi on syysloma ja Annikakin on lomamatkalla. Vapun mummikaan ei usko, että Helmi on totta. Ehtiikö Vapun isoveli Eetu ajoissa apuun?

Hautala, Marko: Lauri Luu ja riivattu lukukoira (2021)

 

Lauri Luu ja riivattu lukukoira kertoo Lauri-pojasta, joka ei pidä lukemisesta, ei ollenkaan. Kun hän ottaa kirjan käsiinsä, kirjaimista tulee silmissä vilistäviä muurahaisia, ja päätä alkaa kivistää.

Laurin isä kuitenkin raahaa ankarasti vastustelevan pojan kirjastoon Lukulamppu-nimisen lukukoiran luo. Se on kiltti, pieni valkoinen terrieri, jonka hengitys löyhkää Laurin mielestä kammottavalta.

Lauri on aina ajatellut, ettei jännittäviä kirjoja olekaan. Kaikki muuttuu, kun omituinen, kalvakka kirjastonhoitaja, Kellari-Ulla, antaa hänelle hurjaa luettavaa. Kirjan, jonka kannessa lukee kultakirjaimin: Punaisen papukaijan tarinoita.

Kirjan viimeisellä sivulla on loitsu, jonka vain aikuinen saisi lukea. Lauri kuitenkin lukee loitsun. Silloin kiltti ja ystävällinen lukukoira muuttuu lukukauhun valtaamaksi hirviöksi. Se haluaisi lukea kaikki maailman kirjat yhtä aikaa, ja kun ei voi, se joutuu silmittömän raivon valtaan ja repii kirjat hyllyistä. Lopulta koko kirjasto menee sekaisin, kun kaikki saavat osumia ilmassa lentävistä, revityistä sotakirjoista.

Vain Lauri voi pelastaa tilanteen, mutta miten?

Cantini, Barbara: Mortina ja loma lumolammella (2021)

Neljäs zombityttö Mortinasta kertova kirja on jännittävä kesäseikkailu kesäpäiväntasauksen ja punaisen täysikuun aikaan. Mortina asuu salaperäisessä Villa Tuonelassa tätinsä, isoenonsa ja Kaiho-koiran kanssa. Kukaan naapureista ei tiedä, että he ovat zombeja.

Zombiperhe ei ole viettänyt kesälomaa kolmeen vuosikymmeneen, joten kutsu Lumolammelle Kamalia-tädin ja Adalbert-serkun luo otetaan riemulla vastaan. Kesäpäiväntasauksena Lumolammen vedessä on kuulemma erityisiä taikavoimia! Mortina ei tosin erikoisemmin ilahdu nyreän Adalbert-serkun tapaamisesta uudelleen Villa Perikadossa

Rento lomatunnelma saa kesken hauskan uimareissun odottamattoman käänteen: s. 8 -11. Adalbert ja Mortina päättävät yhdessä käyttää apunaan ikivanhaa Lumolammen tarut ja taiat - loitsukirjaa Villa Perikadon pelastamiseksi. He keittävät täysikuuna taikajuomaa, jota kaikki zombit kulauttavat kurkkuunsa, ennen kuin virkailija tulee tarkastamaan tädin taloa.

Onnistuuko harvinaisen eloisa Kamalia-täti vakuuttamaan ikävän, harmaan virkamiehen niin, ettei zombien salaisuus paljastu ja täti saa pitää talonsa?

Palviainen, Jukka-Pekka: Hanaa, Kosonen (2020)

Ukin mielestä Kaapo on luuseri, jos hänellä ei ole viisitoistavuotiaana mopoa. Siitä se ajatus sitten lähtee, ja kohta Kaapolla on kiikarissa käytetty Skyteam Monkey - jota itse asiassa myy The Jannika, joka on Kaapon mielestä koulun kuumin tyttö. Jannika on voittanut kilpailussa sähköpyörän, eikä tarvitse mielestään enää mopoa.

”Pidä hyvää huolta mun apinasta”-sanoo Jannika.

Kaupat tehdään isän avustuksella, mutta jo samana iltana Kaapo saa todistaa kotinsa ikkunasta, kun Monkey nostetaan pihalta erään punaisen pakettiauton kyytiin ja viedään pois. Eikä Kaapo ehtinyt edes kuvata auton rekisterinumeroa!

Seuraavana päivänä Kaapo saa varkailta viestin. Hän saa moponsa takaisin, jos maksaa määräajassa 200 euroa. Poliisia ei saa sotkea asiaan, mikäli hän haluaa vielä moponsa takaisin. Kaapo ja hänen ystävänsä Valtsu lähtevät itse metsästämään mopovarkaita. Johtolanka kerrallaan asiat alkavat selvitä, ja koko juttu muuttuu yhä kummallisemmaksi. Miksi Jannikan uusi sähköpyörä on samassa kuvassa kaapatun mopon kanssa jossain kellarissa? Saako Kaapo moponsa ehjänä takaisin? Jännitystä, vauhtia ja mopojen pärinää!

Aho, Marja: Kaikki menee, Jessiina!

Jessiina muuttaa uuteen kotiin maalle, uuteen kaupunkiin, uuteen kouluun. Ja samassa koulussa aloittaa myös biologian opettajana noloakin nolompi isä.

Tämä kaikki saa yläkoulun aloittavan Jessiinan vatsan kramppaamaan kauhusta. Kaiken lisäksi pitäisi vielä löytää ystäviä. Luokassa on onneksi tyttökaksikko Nelli ja Sandra, jotka tutustuttavat Jessiinan paitsi uuteen kouluun myös kiehtovaan harrastukseen. Kaverukset tuntuvat puhuvan ihmeellistä kieltä, mikä ihme on flyeri, basketti ja kaepa?

Hengästyttävän vauhdikas cheerleading on superihanaa voltteineen ja ihmispyramideineen ja tempaa Jessiinan mukaansa. Onneksi hän pääsee mukaan cheerleading -seuran harjoitusryhmään nimeltä Asteroids. Voltteja heittää pian myös hänen sydämensä, sillä treenihallilla harjoittelee myös eräs Max, jonka siniset silmät sulattavat Jessiinan polvet veteliksi.

Jessiinan ystävyys Nellin ja Sandran kanssa ei kuitenkaan suju ilman ongelmia. Hänen kömpelöt kärrynpyöränsä ja kaveeraaminen Nellin kanssa eivät miellytä Sandraa ollenkaan. Jessiina päättää näyttää vaativalle Sandralle, että on yhtä hyvä kuin muut.

Cheerleadingseuran syysnäytös lähestyy. Nyt Jessiinalla on edessään kaikista suurin haaste: miten oppia ylivoimaisen vaikeilta tuntuvat akrobaattiset temput joukkueen esitystä varten? Kirja on hauskaa luettavaa, vaikka ei harrastaisikaan cheerleadingia!

Liitsola, Hilkka: Kajo, Kuunvalo ja Kolmikolkka

Hauska merirosvoseikkailu!

Korkeamuurin orpokodissa eletään turvallisessa ja suojatussa ympäristössä. Johtaja Kuunvalo pitää orvot tiukassa järjestyksessä. Kajo on orpokodin kasvatti, asunut siellä koko ikänsä. Hän ei viihdy muurien kätköissä, vaan kaipaa jotain muuta. Kajon suurin haave on paeta ja joutua sitten merirosvojen kaappaamaksi. Öisin hän hiipii piirtämään karttaa, joka mahdollistaisi paon.

Menneinä vuosina käytiin merirosvosotia. Ja edelleen merirosvojen mainitseminenkin herättää pelkoa. Eräänä päivän lehdessä kerrotaan mustalippuhavainnosta Pääsaaren vesillä. Se saa johtaja Kuunvalon levottomaksi ja pois tolaltaan. Johtajan tarkkaavaisuus herpaantuu ja Kajolle tarjoutuu tilaisuus kadota. Kajo tarttuu siihen ja pakenee. Hänen toiveensa toteutuu viimein.

Kajo löytää merirosvot tai oikeastaan merirosvot löytävät hänet. Hän astuu merirosvojen ansaan ja tulee siepatuksi mukaan heidän laivalleen, jonka mastossa todella liehuu musta lippu. Mutta jokin Kajon ulkonäössä herättää huomiota. Hänen hiuksensa ja silmänsä saavat jokaisen kavahtamaan. Jopa laivan kapteeni Kolmikolkan. Kajo ei osaa vastata tiukkoihin kysymyksiin syntyperästään. Ketkä ovat hänen vanhempansa? Mistä hän on kotoisin? Kuka hän todella on?

Merirosvolaiva seilaa ulapalle mukanaan Kajo, joka ei tiedä, onko hän merirosvojen vanki vai mahdollisesti yksi heistä. Varmaa on vain se, että seikkailut odottavat häntä!

Tihinen, Mimmu: Toivottavasti huomenna sataa (2018) selkokirja

Leo on ensimmäistä kertaa elämässään maalla, koska hänen äitinsä vuokrasi sieltä kesäksi mökin. Edellisinä kesinä Leo on joutunut olemaan hoidettavana sairaalassa sydänvian sekä autokolarissa loukkaantumisen takia.

Se oli ikävää aikaa, ja nyt maalla on melkein yhtä ikävää, koska Leo ei keksi mitään tekemistä. Maalla voi vain retkeillä, uida tai ajaa polkupyörällä. Eikä ketään kavereita missään. Leolla on nimittäin salaisuus: s. 5-9

Eräänä päivänä mökille saapuu naapurin Ella, reipas ja sirpakka maalaistyttö, joka tekee kesätöinään vuokramökkien saunanlämmitystä, mansikanpoimintaa ynnä muita arkisia askareita.

Ella pyytää Leoa mukaansa pyöräretkelle Oravaniemeen, upealle näköalakukkulalle 5 km päähän, jos on kaunis ilma.

Leo alkaa toivoa, että toivottavasti huomenna ja joka päivä sataisi! Miten hän voisi tunnustaa Ellalle, ettei osaa ajaa polkupyörällä eikä uida?